Dynasty tietopalvelu Haku RSS Enonkosken kunta

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://enonkoskid10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://enonkoskid10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kunnanhallitus
Esityslista 14.04.2026/Asianro 76


 

Etelä-Savon lasten ja nuorten ennaltaehkäisevä yhteistoimintamalli

 

KH 14.04.2026     

325/00.04.01/2025  

 

 

Etelä-Savon hyvinvointialue esittää Etelä-Savon kunnille lasten ja nuorten 

ennaltaehkäisevän toimintamallin, Etelä-Savon mallin rakentamista yhteistyössä Planet Youth -organisaation kanssa. 

 

Lasten ja nuorten hyvinvointi on keskeinen edellytys kuntien elinvoimalle, vetovoimalle ja pitkän aikavälin taloudelliselle kestokyvylle. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että nuorten päihteiden käyttöä, mielenterveyden ongelmia ja muuta riskikäyttäytymistä voidaan vähentää tehokkaimmin 

vaikuttamalla kasvuympäristöihin liittyviin juurisyihin, ei yksittäisiin oireisiin. Kansainvälisesti tunnetuin ja vaikuttavin esimerkki tällaisesta lähestymistavasta on nk. Islannin malli, jota sovelletaan Planet Youth -prosessin kautta jo yli 30 maassa.

 

Planet Youth -mallia on tutkittu ja pilotoitu laajasti muun muassa Skotlannissa ja Irlannin länsiosissa. Käytettävissä oleva tutkimusnäyttö osoittaa, että nuorten päihteiden käyttöön vaikuttavat erityisesti vertaissuhteet, vanhemmuuden tuki ja rajat, jäsennelty vapaa-aika sekä  yhteisön normit ja käytännöt, kun taas koulujen yksittäisillä ohjelmilla on huomattavasti pienempi vaikutuspotentiaali. Kansainväliset tutkimukset (Woodward et al. 2023; Kelly et al. 2023) osoittavat, että kaveripiirin päihteiden käyttö ja päihteiden saatavuus ovat vahvimpia yksittäisiä  riskitekijöitä, ja vastaavasti vanhempien valvonta ja selkeä kielteinen suhtautuminen päihteisiin ovat keskeisiä suojaavia tekijöitä.

 

Skotlannin Planet Youth -pilotti (2021–2025) on tuottanut arvokasta tietoa mallin soveltamisesta eurooppalaiseen palvelujärjestelmään. Pilotti osoitti, että kunnat voivat vahvistaa nuorten hyvinvointia ilman suuria taloudellisia investointeja keskittymällä prosesseihin, normien vahvistamiseen, toimijoiden yhteistyöhön ja vanhempien osallistamiseen. Lisäksi keskeinen  menestystekijä oli toistuva, luotettava paikallinen data, jonka perusteella koulujen, nuorisotyön ja perhepalveluiden käytännöt voitiin suunnata todellisiin tarpeisiin. Skotlannissa tehty arviointi suosittelee mallille vähintään viiden vuoden etenemispolkua ja korostaa vakaan koordinaation, kunnan sitoutumisen ja jatkuvan tiedonkeruun merkitystä. 

 

Myös Irlannin Galway–Mayo–Roscommon -alueen Planet Youth -pilotti osoitti, että mallin suurin lisäarvo syntyy yhteistyörakenteiden vahvistumisesta, tietopohjan parantumisesta ja vanhempien osallistumisen kasvusta. Arvioinnin mukaan nuorten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa tehokkaimmin silloin, kun kunnat, hyvinvointialue, koulut, järjestöt ja perheet työskentelevät saman tiedon ja yhteisen tavoitteen pohjalta. Tämä luo edellytykset pysyvälle muutokselle, jota yksittäiset hankkeet eivät kykene tuottamaan. 

 

Laaja-alainen katsaus, jossa tutkittiin 22 erilaista yhteisöpohjaista mallia eri maista, vahvistaa saman johtopäätöksen: nuorten riskikäyttäytymisen ehkäisy on vaikuttavinta silloin, kun se perustuu koko yhteisön mobilisaatioon, monialaisiin koalitioihin, väestötason dataan ja 

pitkäjänteiseen rakenteelliseen vaikuttamiseen. Interventiot epäonnistuvat tyypillisesti silloin, kun nämä edellytykset puuttuvat tai rahoitus on lyhytjänteistä (Tinner et al. 2024).

 

Etelä-Savossa lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet – kuten mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö, koulupoissaolot ja vanhempien jaksamiseen liittyvät kysymykset – ovat pääosin samanlaisia kuin muissa suomalaisissa maakunnissa. Useat kunnat ovat jo toteuttaneet yksittäisiä hankkeita, mutta nämä eivät muodosta pysyvää järjestelmää eivätkä tuota yhtenäistä, kumuloituvaa tietoa tai vaikutusta. 

 

Planet Youth -yhteistyö tarjoaa Etelä-Savolle mahdollisuuden rakentaa yhteinen, tutkittuun tietoon perustuva ja pysyvä ennaltaehkäisyn rakenne, joka: 

 

  • tuottaa luotettavaa, kunnittain eriteltyä tietoa nuorten hyvinvoinnista 
  • ohjaa kunnan, hyvinvointialueen ja koulujen resurssit oikea-aikaisesti juurisyihin vaikuttaviin toimiin 
  • vahvistaa vanhemmuuden tukea ja yhteisön normiohjausta 
  • edistää päihteettömiä ja turvallisia vapaa-ajan ympäristöjä 
  • tukee monialaista yhteistyötä ja ehkäisee päällekkäisiä palveluita 
  • lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta 

 

Mallin käyttöönotto ei edellytä merkittäviä infrastruktuurihankkeita, vaan kyse on prosessien vahvistamisesta ja yhteisen toimintakulttuurin luomisesta – juuri niistä tekijöistä, joiden on todettu olevan kansainvälisesti vaikuttavimpia: 

 

1. toistuva laadukas nuorisokysely (joka 2. vuosi, täydentää kouluterveyskyselystä saatavaa tietoa), 

2. yhteiseen hyvinvointidataan perustuva päätöksenteko, 

3. vanhempien ja yhteisöjen aktiivinen osallistaminen, 

4. nuorten kasvuympäristöihin liittyvä, ongelmien juurisyihin vaikuttava 

ennaltaehkäisy, 

5. pysyvien yhteistyö- ja ohjausrakenteiden luominen koko maakunnan tasolla.  

 

Planet Youth -yhteistyön vuotuiset kustannukset kokonaisuudessaan sekä Enonkosken kunnan maksuosuudet (perustuu kunnan väestömäärään):

 

 

Hinta 1. vuosi

Hinta 2. vuosi

Hinta 3. vuosi

Hinta 4. vuosi

Hinta 5. vuosi

Enonkosken

kunnan osuus

1 344 euroa

 1 384 euroa

1 426 euroa

1 469 euroa

1 513 euroa

Mallin kokonaiskustannukset

135 000 euroa

139 050 euroa

143 222 euroa

147 518 euroa

151 944 euroa

 

Koordinaattorin palkkaamisen kustannuksista vastaa hyvinvointialue (n. 55 000 €/vuosi). Alustavan arvion mukaan mallin kustannukset kunnille ovat siis hieman alle 1,10 euroa/asukas/vuosi. 

 

Etelä-Savon hyvinvointialue esittää Etelä-Savon kuntien ja kaupunkien hallituksille, että kunta/kaupunki ryhtyy rakentamaan yhteistä lasten ja nuorten ennaltaehkäisevää Etelä-Savon mallia ja sitoutuu yhteistyöhön Etelä-Savon muiden kuntien, hyvinvointialueen ja Planet Youth -organisaation kanssa valtuustokaudelle 2025–2029.

 

Sitoutumista toimintaan pyydetään vähintään vuoden 2027 loppuun asti, mutta pitkäjänteisen työn varmistamiseksi valtuustokauden mittainen sitoutuminen on toivottavaa. Päätökset kuntien ja  kaupunkien toimielimissä pyydetään tekemään 30.4.2026 mennessä. Tiedoksianto päätöksestä pyydetään lähettämään Eloisan kirjaamoon kirjaamo(at)etelasavonha.fi. 

 

Lapsivaikutusten arviointi:  Mallin tavoitteena on parantaa nuorten hyvinvointia vähentämällä päihteiden käyttöä ja tukemalla heidän kasvuympäristöään. Mallin tavoitteean on vahvistaa perheiden, koulujen ja yhteisön välistä yhteistyötä, tarjoata maksuttomia harrastusmahdollisuuksia sekä ehkäistä syrjäytymistä pitkäjänteisellä, tutkittuun tietoon perustuvalla toiminnalla.

 

Valmistelija Kunnanjohtaja Minna Laurio ja rehtori-sivistystoimenjohtaja Kimmo Jaatila

 

Esittelijä Kunnanjohtaja Minna Laurio

 

Päätösehdotus Enonkosken kunnanhallitus päättää osallistua selostusosan mukaisesti Etelä-Savon lasten ja nuorten ennaltaehkäisevään yhteistoimintamalliin valtuustokauden 2025-2029, mikäli kaikki muut Etelä-Savon maakunnan kunnat ovat mukana yhteistoimintamallissa. Enonkosken kunnan vuosittainen maksuosuus varataan katettavaksi Kyllikki Östringin testamenttivaroista.

 

Päätös